Saamme viikonloppuna vieraita Virosta.

Mies tutustui jollain retkellään virolaiseen rakennusmieheen, jonka sittemmin kutsui ruokakylään, että minäkin häneen tutustuin. Mukava, rauhallinen ja erittäin rahan arvon tunteva veikkonen, mutta vain kotimaassaan. Hän kertoi ansaitsevansa viisi kertaa enemmän kun kollegansa kotimaassa. Ja uuden vaimon lisäksi hän on sijoittanut kotiinsa, kuvien perusteella komea luukku, mutta kieltämättä makumme eivät ole aivan yhteneväiset.

Pääsemme kuitenkin suhteidenrakentamisessa seuraavalle tasolle, nyt tuodaan vaimokin kylään. Vähän minua jännittää, että jos sieltä tulee sellainen kuvankaunis meikkisammioon ja muotihepeniin hukutettu daami. Toisaalta onhan hänen puolisonsa käynyt meillä, ja tietää ettei meillä aivan pilkun päälle asiat ole. Mutta entäs jos vaimo ei puhukaan suomea tai englantia? Jonkin verran ymmärrän viron kieltä, muua en minä sillä mitään syvällisiä keskusteluja käy.

Tässä ulkoministeriömme tiedotteet. Kesällä on vielä odotettavissa itävaltalainen suomihevihullu Tuska-festareille. Sinne on onneksi aikaa, mutta voi hyvänen aika, kaikkeen sitä sotkeutuukin näiden ulkomaan pellejen kanssa.

Klo 12:38 Pieni tiedotus sisäasiainministeröstä: sain inumoitua makuuhuoneen, loput jää sille miehelle, joka asuu  meillä. Siirtelin myös huonekaluja - yhdellä kädellä. Voi jumangeggura, laskekaa minut töihin ja äkkiä...