<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Simo Salmisen sanoin, ”siinä on miehellä kolme tosiystävää”.

 

Eilen sovin meillä asuvan miehen kanssa, että hän tulee minua junalle vastaan, jotta voimme poiketa pikaiseen kaupassa ennen kuin hautaudumme sisätiloihin. Pitäisi aina tarkistaa, minne treffit sopii, pitäisi tarkistaa ainakin kolme kertaa, nimittäin kun soitin hänelle, huomasimme olevamme eri juna-asemilla. Noh, ei siinä mitään, sovimme treffit puoliväliin.

 

Soittelen uudessa treffipaikassamme, että missähän herra mahtaaa olla, kun ei edelleenkään näy. Vastaukseksi tulee jotain epämääräistä, että hänellä on nyt vähän ongelmia, kun hän ajoi juuri jonkun auton perään. Arvaa varmaan, kuka kirkastuu siitä aivan suunnattomasti...

 

Aikani kun lypsän tietoa, mies ei nimittäin äkkitilanteissa mikään sanaseppo ole, vaan ertoo ummet ja lammet ja ummenlammet, ennen kuin pääsee asiaan, saan selville, että hän on pukannut väkivahvalla ruotsalaisellamme jonkun pitsiniskan riisikuppia. Riisikupin omistaja tahtoo paikalle poliisit, vaikkei muuta tapahtunut kuin rekisterikilpi vääntyi ja kupin pyllyyn tuli muutama musta kumiviiru ruotsalaisen puskurista. Nehän lähtevät pois pyyhkimällä ja mies olisi vääntänyt rekisterikilven heti paikan päällä vanhaan malliinsa. Mutta kun ei kelpaa. Kermakakko oli kuulema käynyt oman kulkuvälineensä takana sipisemässä poliisille puhelimeen.

 

Aikansa kun tätiltä mies tivasi, että mihin niitä poliiseja ilmiselvässä asiassa tarvitaan, oli tullut vastaus, täti epäili meillä asuvan miehen olevan humalassa! Voi herramun jee. Kyllähän herra näyttää epämääräiseltä, eikä varmaan fyysisen koulupäivän jäljiltä ollut ykkösissä ja hikikin saattoi haista, mutta että kännissä! Meillä kun eivät muut kännissä ajele kuin minä. (Enkä minäkään, jos vain mitenkään voin välttää, mutta pitihän tuo laittaa, että tarina kuulostaisi enemmän tarinalta...)

 

Minä kerkesin paikalle, otin auton, kävin kaupassa, tulin takaisin ja sitten vasta saapuivat nuoret salskeat poliisimiehet paikalle. Hepä olivat puhalluttaneet molempia, siitäs sait kermakakko. Samoin he olivat todenneet, ettei yleensä tällaiseen pukkaukseen poliiseja tarvita, mutta että kun nyt kerta paikalla ovat, kiitos pitsiniskasen, tekevät tutkinnan. Mies sai huomautuksen, poliisi on ystäväsi. Se tuli todistettua jälleen.

 

Taksista tähän ei mitään kokemusperäistä lausuntoa tällä kertaa tule, riittää kun on kaksi kolmesta.