Meillä asuva mies kirmaa pitkin kyliä keräämässä vieraita eväkselle.
Vajaa kaksi tuntia ja saa vihta saunassa kyytiä. Ruoka on uusia
perunoita vajaa valmis.
Ja mikä ihmeen onni siinä oli, että kaikista maailman hörhöistä nain
sen kiltin ja rakastavan. Vaikkakin suursyömärin, -juomarin ja
-liikkeisen. Mutta oi onnea voi. Joskus se tulee salakavalasti
takaapäin.
Näihin kuviin ja tunnelmiin pohjoinen kaupunginosa vaikenee hetkeksi. Kissat ovat kivoja!
perjantai, 23. kesäkuu 2006