Onneksi minulla ei ole omia lapsia! Ei minulla riitä hermot meillä
asuvan miehen tyttären kotkotuksiinkaan. Ensin se ilmoitti ryhtyneensä
kasvissyöjäksi, fine, sanoin minä, pitäähän moisia terveellisiä
elämäntapoja tukea. Eilen tein sitten taas ruokaa, uusia perunoita,
meille broileriherkkusienikastiketta ja tytärpuolelle
kesäkurpitsaherkkusienikastiketta. Molempiin laitoin nokareen Musta
Pekka juustoa kermaistamaan kastiketta.
Melkein ilkeä tytärpuoli ilmestyy keittiöön ja kertoo ryhtyneensä
vegaaniksi, eli ei enää maitotuotteita tai kananmunaa. Multa meni herne
nenään, ja totesin, että hän ei sitten varmaan pysty syömään tekemääni
ruokaa, kun olin upottanut siihen juustoa. Noh, neiti lipsui
mielipiteistään tällä kertaa, ja osaanhan minä jatkossa ottaa sen
huomioon. Iltasella sitten kuitenkin alkoi neidon karkkihammasta
kolottaa. Jouduin toteamaan, että mitään munatonta ja maidotonta
herkkua meillä ei ole. Jäätelöä olisi löytynyt, samoin keksejä.
Jotenkin minulla on epäilys, että tämä vaihe menee vielä ohi.
Muutenkin entisellä pissisprinsessalla ovat mielipiteet melkoisen
radikaalisti muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana, nyt se
juoksentelee anarkistiliiton ja vaihtoehtoliikkeiden sivuilla.
Katsokaahan vaan, siitä tulee joku pulunsuojelija viherpiipertäjä
unabomber viherterroristi isona. Kettuhäkkien ovet vaan viuhuvat.
Huhhuh.
torstai, 27. heinäkuu 2006