Onneksi minulla ei ole omia lapsia! Ei minulla riitä hermot meillä asuvan miehen tyttären kotkotuksiinkaan. Ensin se ilmoitti ryhtyneensä kasvissyöjäksi, fine, sanoin minä, pitäähän moisia terveellisiä elämäntapoja tukea. Eilen tein sitten taas ruokaa, uusia perunoita, meille broileriherkkusienikastiketta ja tytärpuolelle kesäkurpitsaherkkusienikastiketta. Molempiin laitoin nokareen Musta Pekka juustoa kermaistamaan kastiketta.

Melkein ilkeä tytärpuoli ilmestyy keittiöön ja kertoo ryhtyneensä vegaaniksi, eli ei enää maitotuotteita tai kananmunaa. Multa meni herne nenään, ja totesin, että hän ei sitten varmaan pysty syömään tekemääni ruokaa, kun olin upottanut siihen juustoa. Noh, neiti lipsui mielipiteistään tällä kertaa, ja osaanhan minä jatkossa ottaa sen huomioon. Iltasella sitten kuitenkin alkoi neidon karkkihammasta kolottaa. Jouduin toteamaan, että mitään munatonta ja maidotonta herkkua meillä ei ole. Jäätelöä olisi löytynyt, samoin keksejä. Jotenkin minulla on epäilys, että tämä vaihe menee vielä ohi.

Muutenkin entisellä pissisprinsessalla ovat mielipiteet melkoisen radikaalisti muuttuneet viimeisen kahden vuoden aikana, nyt se juoksentelee anarkistiliiton ja vaihtoehtoliikkeiden sivuilla. Katsokaahan vaan, siitä tulee joku pulunsuojelija viherpiipertäjä unabomber viherterroristi isona. Kettuhäkkien ovet vaan viuhuvat. Huhhuh.