Hullun hommaa. Viime vknloppuna melkein ilkeä tytärpuoli oli tällaisessa paikassa. Historiaa jos selaa, sellainen (v. 1981 alkaen kaikissa) oli jo silloin kun ihmiset vielä olivat ihmisiä, ja minä - melkein saman ikäinen kuin melkein ilkeä - samoissa touhuissa ja muutenkin hankala kaveri. Ja kaikki tuo alkoi 80-luvun alussa - niinku siis minulla. Hullunmyllyä, ihania muistoja, vaikeita muistoja, outoja tapahtumia, elämää. ELÄMÄÄ!!! Huutopistepilkku. Nykyään vain kuolemaa odottelen. Sekin vaikuttaa kivalta seikkailulta.

Silloin kun melkein ilkeä tytärpuoli oli lähdössä ensimmäiselleen, kielsin meillä asuvaa miestä pelottelemasta tai kertomasta omia kokemuksiaan. Hänellä on oikeus omaan elämäänsä. Hän osaa pitää huolen itsestään paremmin kuin me ikuna olemme edes kuvitelleet.

Miksi elää elämää toisen puolesta, kun vekara kuitenkin tekee kaikki ne samat virheet kaikilla mausteilla? Siinäpähän kasvaa - ja ostaa oman lampun.