<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Lihasrelaksanttikuuri niskani jumitukseen saa minut liikkumaan aamuisin silmät sikkuralla. Kaikki tapahtuu hidastetusti, tunnen itseni Zombieksi, joka väkipakolla vängätään kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Mutta jotain hyvääkin, töihinlähtö tapahtuu lähes huomaamattani. Yleensä havahdun vasta junaa odotellessani, tarraan kiinni ensimmäiseen ilmaisjakelulärpäkkeeseen ja uppoudun siihen.

 

Uutislehti Sata ja Minna Tuomola taas saivat karvani räyhäkkääseen pystyasentoon heti aamusta. Rouva oli kirjoittanut jutun tryffeleistä. Jotta on se kumma miten sellainen pieni ruma rääpäle voi olla herrojen herkku, jota tällä kertaa voi sanoa syövän myös sikojen ja koirien. Ei siinä mitään, mukava tarina hänen ensimmäisestä maistelukerrastaan, MUTTA sitten iski elitistisyyspaska kehiin.

 

Suomessa mm. Mikkelin Tertin kartanossa yritetään naittaa tammia ja tryffeli-itiöitä tuottamaan herkkupalleroita myös Suomessa. Aikaa kuitenkin menee ja rahaa palaa, joten kolumnisti Tuomola päättää artikkelinsa toteamukseen, että on se vain hyvä, ettei joka maksimarketista tryffeleitä koskaan tule saamaan, kun niiden kilohinta pysyy joka tapauksessa pilvissä. MITÄ! Niin että eihän niiden tarvitse kaikkien ulottuvilla olla, vain niiden, joilla sattuu olemaan pätäkkää riittävästi! Niinpä.

 

Näin uusköyhänä herkkusuuna toivoisin, että minullakin olisi varaa tryffeleihin. Suu se on nimittäin meillä rupusakillakin, kulinaristinen luonteenlaatu kun ei kuihdu kukkaron tyhjyyteen. Päinvastoin, silloin sitä vasta herkuista haaveileekin. Olen maistanut tryffeliä, sienihän se on, ja melkoisen aromaattinen. Onneksi yleensä Suomesta saa myös hyviä, ellei maailman parhaita herkkuja, mm. korvasieniä, mustatorvisieniä, herkkutatteja ja suppilovahveroita.

 

Mutta ei sitten tänä kesänä ja syksynä. Tyhjää täynnä on luonnon sienilaarit. Onneksi meillä asuva mies patisti minua keräämään viime vuonna varastot täyteen. Vielä löytyy reilu laatikollinen suppilovahveroita ja herkkutatteja kuivattuina. Hah. En olis tryffeleitä kaivannutkaan...