Päivän hyvä työ tehty. Englanninsin kirjeenvaihtoa amerikoihin pikkuveljelleni. Hän tahtoisi siirtyä osto- ja myyntipuolelle nykyisistä hommistaan. Mikäs siinä, tyhmähän on se, joka ei mitään yritä. Minulta taas kääntäminen ei muuta vaadi kuin aloittamisen vaivan, jostain syystä on tuo liiketoimintakieli engaldiksi ihan hanskassa. Siitä pitävät huolen nämä "omat" amerikkalaiseni.

Eilen illalla uni maistui. Kymmenen uutisten jälkeen nakotin jo puhtaiden lakanoiden välissä eikä kirjakaan tahtonut kauan pysyä käpälissä. On se hyvä, ettei minun unettomuuteni kuitenkaan kroonista ole, korkeintaan pari yötä menee keikkuessa, sitten tulee musta tietoisuudensammuttaja säkki, joka peittää alleen autuaaseen uneen. Mutta ne unet sitten, ne vasta kummia ovat; viime yönä kuuluin johonkin vierailijaryhmään,joka pääsi haastattelemaan sairaalassa makaavaa pedofiiliä. Mietin unessa, että vaikka olisi minkälainen paska ihmiseksi, pitää sille taata oikeus terveydenhuoltoon ja oikeudenkäyntiin. Joku porukasta nimittäin oli sitä nirhaamassa heti kun henkilökunta selkänsä käänsi.

Tänään yritän houkutella allergisen meillä asuvan miehen Vantaalle kissanäyttelyyn. Saa nähdä kuinka tätin käy. Ainakin Aina ja Minttu ovat siellä jo kunnostautuneet.