<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

...lauloi Madame Castafiore "Castafioren Korut" Tintissä.

 

Melkein samanlaisen vaikutuksen saa aikaiseksi meillä asuva mies, kun yrittää viritellä äänijänteitään taikka erilaisia soittimia. Mikä ihmeen into "musisoida" on sellaisilla ihmisillä, jotka eivät ole musikaalisia? Se on kidutusta.

 

Olen yrittänyt poistua huoneesta, jonka jälkeen minulle loukkaannutaan siitä, ettei hänen ponnistuksiaan musiikillisella saralla oteta kiitoksella vastaan. Olen kokeillut korvatulppia, mutta nekin se saamari on spotannut korvistani. Jos sanon raa´asti, että lopeta tai ole hiljaa, estän meillä asuvaa miestä kouluttautumasta huippumuusikoksi. Olen niin kuin hänen äitinsä (ultimaatti loukkaus!), joka teki samaa miehen ollessa nuori. Lähes ymmärrän hänen äitiään...

 

En jaksa ymmärtää miksi pitää mölytä silloin, kun läsnä on muita. Miksi sitä ei voisi harjoitella itsekseen? Miksi olen tällainen nihilisti ja herkkäkorvainen tylsimys? Vihaan munniharppuja, bongorumpuja ja huuliharppua. Teen niistä vielä rovion pihalle joku kaunis päivä.

 

Mistä moinen vuodatus? Eilen illalla oli taas musiikkia tarjolla. Pakenin makuuhuoneeseen lukemaan, kun en muuta keksinyt.