<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Eilen minulla oli valaistumishetki. Pyörittelin työelämässäni erilaisia prosenttilukuja. Matematiikan tunnilla joskus yläasteella prosenttilaskut pysyivät selvinä vain sen hetken kun opettaja esimerkeillä niitä näytti, kokeessa menin lukkoon ja sotkin kaavat. Kauhistutti siis jo valmiiksi. Tuli kuitenkin joku valaistumisen hetki ja kaavat aukenivat. Eihän siihen tarvittu kuin noin 27 vuotta. Voi hyvänen aika, pitääköhän minun odottaa kaikkien ongelmieni kanssa noin pitkään? Olenko myöhäisherännäinen?

 

Arvatkaa tuleeko kiire päivä, kun yritän saada hommelini tehtyä puolille päiville, että voin lähteä ihastelemaan matkatarjoomuksia messukeskukseen. Olisipa nyt joku toimintatonni, niin tilaisin all inclusive matkan lämpimään huitsinnevadaan, mutta en takaisin. Nyt vain tyydyn haastamaan pakolliset liirumlaarumit yhteistyökumppaneiden kanssa ja juomaan niiden tarjoamat ”kahvit”.