<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tämä odottaminen on kamalaa, ja sitä on kestänyt vasta seitsemän päivää! En jaksaisi käydä tuhanteen kertaan samoja asioita läpi, mutta se on varmaan pakko tehdä, että hän pääsee edes vihaamaan minua. Nyt ollaan jo päästy aiheeseen, että hän ei tahdo olla naimisissa, jos en asu samassa osoitteessa. Ajattelin antaa jonkinlaisen toivon tälle suhteelle, mutta se ei hänelle kelpaa.

 

Odotan tietoa asuntohakemuksesta, vaikka tiedän, että pahimmillaan minulla ei ole siihen mitään saumoja. Minulle vaan jää tästä liitosta niin hirveät velat, ettei minulla ole varaa yksityiseen asuntoon. Sitä paitsi tahdon ikuisen asunnon. En tahdo muuttaa enää koskaan, korkeintaan jalat edellä.

 

En edes osaa ajatella mitään muuta. Töissä hymyilen kuin robotti ja hoidan hommani. Oikeastaan töissä on helpompaa kuin kotona. Töissä voi kuitenkin tehdä jotain, asunnossa nimeltä koti vain odotan. Ja kuuntelen miehen valitusta aiheesta.