<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Jossain päin plokistaniaa ihmeteltiin, kun mainoksissa soivat laulut jäävät päähän soimaan. Sama ilmiö on koettu täälläkin päässä. Mulla nimittäin päässä soi. Kaikki johtuu siitä, että sunnuntaina tuli telkkarista Kaikkien aikojen parhaat sekunnit, jota satuin onneksi seuraamaan. Itse tulos oli aika pliisu:

1. Saarioisten Meidän äiti tekee teidän äitien ruuat

2. Valion Maitoa Maalta

3. Costa Rican Mörökölli minut vieköön

Sen sijaan ohjelman aikana ja koko kevään aikana telkkarissa on näytetty vanhoja mainoksia, ja voi pojat mitä nostalgia-aaltoja se onkin nostattanut. Ihanaa Jamboa, Fazerin sinisiä hetkiä, Coral mainoksen tanssiva pariskunta, Sunlight Jussi (ensimmäinen julkisesti tiskaava mies), Mitä pantiin leivän päälle ennen Flooraa? Ja monta muuta ihanaa. Oi voi. Mutta liekö sitten ollut vapun ja kevään läheisyys, kun ihastuin jälleen kerran yhteen Valion mainokseen. Siihen, missä nuoret miehet frakeissaan ajelevat pitkin kesäöistä soratietä. Tiellä on lehmä. Herrat nousevat autosta ja enkelikuoron lailla virittävät serenadin lehmälle.

Siinäpä se, kesä. Mikä on sinun lempimainoksesi?

Paimenpoika

Säv. Mikael Nyberg, san. Immi Hellén

Jäi toiset aamulla nukkumaan,

kun otin konttini naulastaan

ja kiiruhdin karjateille.

Mä kutsuin Herttaa ja Helunaa,

ne seuras torveni toitantaa,

ja metsä soitteli meille,

soitteli meille.

On armas sunnuntaiaamu tää,

se muistot mielessä herättää,

nyt toiset on kirkkotiellä.

Mä etsin kirjani kontistain,

sen äitivainaalta muistoks sain.

Hän on jo tallella siellä,

tallella siellä.

Nyt metsä kirkkoni olla saa,

voin täällä palvella Jumalaa,

mun urkuni kauniit soikaa!

Mun kirkkoni katto on korkeella,

ja yks on ystävä seurana,

Hän kyllä muistavi poikaa, paimenpoikaa.