<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Kumpi lie parempi, loman odottaminen vai sen viettäminen? Sitten nimittäin kun loma alkaa, alkaa myös harmittaa, että sitä on vain kolme viikkoa. Säästän yhtä viikkoani siihen, että jos hyvinkin se asunto sattuisi jostain pulpahtamaan, pääsisin muuttamaan rauhassa. Nyt meillä ”tänään kotona” on rauhallista ja mukavaa, mutta tiedän, ettei elämä tällaisena pysy. Parempi, etten tuudita itseäni comfort zone-ajatteluun.

 

Näyttöpöytä on jo tyhjä. Yksi kakkelispino on aakkostettu, ei tarvitse enää kuin arkistoida se. Pari kakkelistouhua (niitä, jotka ”teen sitten kun on aikaa”) on jo hoidettu. Sitten vielä yleinen pöydän siivous, ennen kuin uskallan jättää työpöytäni. Jänskättää vähän, että mitähän muutoksia ameriikan isäntä tällä välin keksii. Yleensä aina on palikat laitettu uusiksi sillä välin, kun olen lomaillut.

 

Kuka saamari keksi avokassukat? Millaisessa jalassa ne oikein pysyvät? Pitäisi olla koukkukantapää, ettei sukka jatkuvasti lipsahtelisi alle. Maailman ärsyttävintä! Ilmeisesti minulla on liian avoimet työavokkaat, koska ulkokengissä nyt vielä jotenkuten pääsen liikkumaan. Mutta pakko kärsiä, nilkkasukat ja polvisukat tekevät koivet täysin muusiksi ja nyt on aivan liian kuuma pitää puuvillasukkia, joihin talvisaikaan turvaudun. Sukkahousuthan ovat saatanasta, kukaan niitä vapaaehtoisesti käytä. Niin! Räyh.