Voihan vitalis, että meillä asuu vaikea kaveri.

Olen hillinnyt itseäni koko viikon ihan vain siksi, että ajattelen tämän olevan viimeinen yhteinen lomamme. Ei ole sitten aikaisemmin päässyt lähtemään, eikä muuten suunnitelmakaan enää pidä paikkaansa. En pääse tapaamaan yhtä ystävääni laisinkaan enkä toista yksinäni niin kuin suunnittelin. Ei perkele pitäisi meillä elävän kanssa suunnitella, kiville menee kuitenkin. Sen sijaan hänen suunnitelmansa kyllä toteutetaan. Joop.

Ei kyllä ole vielä pakattukaan. Siivoamista taitaa olla turha kuvitellakaan. Kukkienkastelija kuitenkin on hankittu.

Eilen taas huristeltiin sienikuivurilla kantarelleja ja tatteja. Ja kaksi testierää kesäkurpitsaa. Minä taidan ihan oikeasti olla rakastunut siihen vehkeeseen. Joitain hajakommentteja matkalta luvassa ehkä kommenttiosastolla, jos vaan tekniikka suo ja puhelin pelaa. Ja ellen saa hermoromahdusta.