<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Olen äkkipikainen ihminen, meinasin eilen poistaa jo koko blogin pois päiviltä. Lopullisesti. Ryhdyin miettimään, että akuutti kriisihän on jo takana, tämä on vaan tätä tavallista. Sellaista missä syödään, tehdään ruokaa, juodaan, nukutaan, sairastetaan ja vanhennutaan, joskus tavataan ihmisiä ja joskus sitten aikanaan ehkä vastakkaista sukupuoltakin kenties jopa romantillisesti.

 

Kuka sellaisesta muka tahtoo lukea? Vaarana on, että jos sellaisesta kertoo, jotakuta alkaa ärsyttämään ja sitten vain saa jonkun nimettömän rakkikoiran nilkkoihinsa pyörimään. Minä kun en sellaista kauan kestä. Itse asiassa kärsivällisyyteni arvostelun suhteen on täysi ja pyöreä nolla. On sen verran hutera itsetunto ja surkea mieli edelleen.

 

Eilenkin postasin jutun, kun joku viksu kävi viisastelemaan, että onko hyvä idea kirjoittaa ruuasta ja vatsaflunssasta samassa postauksessa. Poistin sitten koko kirjoituksen. Toivottavasti smartass on nyt tyytyväinen. Etenkään kun en edes kertonut, että oliko kyseessä tänä viikonloppuna tehty eväs vai jossain muussa yhteydessä rakenneltu ruoka. Minä suunnattomasti inhoan ihmisiä, jotka muka hyväätarkoittavasti tulevat v*ttuilemaan heti, kun pikkusen paremmin menee. Enpä usko, että sellainen kiinnostaa jatkossakaan. Olen sitä ihmislajia tavannut elämässäni aivan riittävästi.

 

Jotta voipi olla, että joku päivä en vaan enää ole täällä. Katsotaan.