<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Siellä meni koko ilta. Ei kerennyt baariin tai pahuuksien turuille. Istuskelimme meille tarjotussa juniorsviitissä koko illan, kävimme kaupasta piknikainekset, grillattuja kanan rintoja, jokirapu-caesarsalaattia, chiapattaa, oliiveja ja fetajuustoa. Hedelmiä ja suklaata jälkiruuaksi, koko komeus huudeltiin alas italialaisella kuohujuomalla.

 

Sitten taas juttelimme. Nauroimme, muistelimme, haaveilimme ja suunnittelimme. Harrastimme joutavanpäiväistä tupakointia parvekkeella ja ihmettelimme ihmismuurahaisia. Ihana seurata ihmisiä silloin kun he eivät tiedä, että heitä katsellaan. Ei ollut kiire minnekään. Siinä unohtuivat maalliset murheet tai ainakin pienenivät puolella.

 

Itse olin iltapäivällä lillunut vaahtokylvyssä. Tuli lapsuus mieleen. Kyllä amme vain on ihana! Ihosta tuli pehmoinen ja tuoksuva. Sitä se on vieläkin, tuoksun aivan puolukalle. Onpa rento olo, vaikka yöunet jälleen kerran jäivätkin vähiin. Haudassa on sitten aikaa levätä, nyt on kiire elää. Vaikka on tässä vanhenemisessa puolensa, nyt elää itselleen.

 

Tietääkö kukaan miten ravintoloiden munakokkeli tehdään? Miten siitä saadaan niin samettisen tasaista? Minä tahdon oppia tekemään sellaista. Apuva.