<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Eilen vietimme kollegan syntymäpäiviä, kävimme syömässä Strindbergissä. Ruoka oli maukasta, mutta se jokin puuttui. Kyseessä oli todellakin ravintola, jossa tarjoillaan Husmanskostia, mutta voi kai siihenkin säväyksen tuoda. Itse söin maksaa (aina kun mahdollista), kastike olisi saanut olla makeampi. Muusi ja karamellisoidut sipulit olivat maukkaita. Kaiken kaikkiaan ihan mukava kokemus. Ja seura tietenkin oli mitä parahinta. Ei pelota enää laisinkaan täyttää viisikymmentä, siinähän vain fiksuuntuu.

 

Yritin vältellä meemiä, kun raukka en tunne elokuvia, mutta näköjään sen saa korvata pelkällä laulu- ja soitinyhtyeellä, joten jos nyt yrittäisin edes. Kirjaa nimesi kommentointiin, niin kerron sinusta:

 

1. Vastaa nimelläsi ja minä kerron sinusta jotain.

2. Kerron sinulle, mikä bändi/elokuva muistuttaa minua sinusta. Elokuvaa en lupaa, kun tunnen tosi hintsusti niitä.

3. Keksin jotain yhteistä/samaa intressiä, mitä meillä on.

4. Kerron mistä saattaisin kadehtia sinua.

5. Kerron ensimmäisen muistoni sinusta.

6. Kerron sinulle eläimen, josta tulet mieleeni.

7. Kysyn sinulta jotain, mitä olen halunnut kysyä.

8. Jos teen tämän sinusta, laitathan tämän blogiisi.

 

Tällaiset vastaukset tulivat Kukkamaan Kukkikselta:

 

- Sinä olet Doors (ihan kuin en niin kovasti seuraisi nykymusiikkia ...) ja Helmiä ja sikoja (löytyi sentään vähän uudempi leffa!).

- Sieniruoat ja uudenlainen vapaus, josta sinä osaat nauttia paljon paremmin kuin minä.

- Siitä että pystyt nauttimaan vapaudestasi.

- Taisin alun perin päätyä blogiisi Elman kommenttilootasta. Pidin kirjoitustyylistäsi, ja minua kiinnosti nähdä, kuin äijän käy (niin sanotusti).

- Orava meni jo Kauralle, joten sanon peltomyyrä.

- Minähän kysyin jo! No, tässä tulee vielä yksi: miten täydellisen multasormeton tyyppi saisi tomaatintaimen kasvamaan tomaatin sisältä ronkitusta siemenestä?

 

Vielä vastaus tomaatinkasvatukseen. Uskokaa tai älkää, olen aivan itseoppinut. En minä oikeasti tiedä miten tomaatteja kasvatetaan, ne vain kasvavat. Näin minä sen olen tehnyt. Leikkaan raa´asti tomaatin puoliksi, nypin sieltä satunnaisia siemeniä, jotka kylven puoliksi leikattuun 1 ½ l maitotölkkiin, jonka olen täyttänyt 3 cm vajaaksi mullalla. Jätän n 1 ½ cm väliä siementen välille. Pohjaan pari reikää, purkki vaikka jauheliha-astiaan (sellaiseen muoviseen). Kunnon vedet niskaan ja elmukelmu muutamaksi päiväksi niskaan, kunnes siemenet alkavat itää. Kun laittaa tiiviin elmun, ei tarvitse huolehtia edes kastelusta, kun purkista tulee kasvihuone. Purkki sijoitetaan alusineen ikkunalle tai hautomolampun alle (katso edelliset postaukset).

 

Kun sirkkavaihe koittaa, ota elmu pois ja jatka kastelua pari kertaa viikossa. Pidä multa kosteana, mutta älä litimärkänä.

 

Kun taimenalut näyttävät merkkejä seuraavasta lehdestä, siirrä ne yksittäiskasvatukseen. Vaikka jugurttipurkkeihin, jos ei satu turveruukkuja olemaan. Laita juuret pohjalle, etenkin jos vartta on paljon. Jätä taas joku ½ - 1 cm kasteluvaraa mullalle.

 

Sitten vain odotellaan. Kastellaan ja odotellaan. Tämä vaihe on mulla menossa. Kuukauden päästä siirrän selvinneet taimet suureen ruukkuun (kolme parasta) ja alan ulkoiluttamaan ruukkua. Päivät ulkona, illat sisällä. Jos tulee pakkasta, en tietenkään vie ulos laisinkaan. Nypin varkaat pois. Rungon ja lehden väliin ilmestyy pieni "oksa". Sääntönä on, että annat latvan (ylimman osan tomaattia) kasvaa ja kaikki muut "haarat (lehtihankoihin kasvavat sivuversot) nypitään pois. Ulos tomaatit istutetaan kesäkuussa, parvekkeelle jo toukokuussa. Muista laittaa tukikepit valmiiksi, tomaatti tykkää, kun sitä tuetaan kasvuponnistelussa.

 

Jos muuten tunget ”varkaat” multaan, saat uusia taimia, ne juurtuvat helposti. Jossain vaiheessa tarvitsee katkaista tomaatin latva kokonaan pois, jotta taimi jaksaa keskittyä kypsyttämään tomaatteja, eikä vain kuki ja kuki ja kasva pituutta. Sen aika tulee joskus kesällä.

 

Siitä vain joukolla tomaatinkasvatukseen!