<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Lauantainen grillaus sujui aurinkoisissa ja lämpöisissä merkeissä. Grillimestari onnistui hommassaan. Ihana hedelmäinen vihersalaatti, upeita herkkusieniä, joiden sisään oli sinihomejuusto tehnyt pesän ja pekoni kietoutunut hellästi ympärille, mureata possun sisäfilettä, maissia ja paria Votkinin maggaraa. Jälkiruuaksi vielä grillattua banaania ja vaniljajäätelöä. Juomina olivat muun muassa punainen ja valkoinen Lambrusco.

Onneksi sain saattohoitoa kotiin. Voin edes kuvitella käyttäneeni osan kaloreista.

Yövieraankin sain. Hra Kn kanssa keskustelimme, otammeko esiin kysymyksen muustakin yhteiselosta kuin vain prinsessan uneen nukahtaneen sukupuolielämäni uudelleen herättelystä. En tiedä. Mielelläni en ajattelisi asiaa vielä. Toisaalta tiedän sen, että kun K. kerran asiaa miettii, minun oletetaan ottavan kantaa asiaan, kun siitä seuraavan kerran ryhdymme puhumaan. Mutta kun minä en ole vielä valmis, en valmis ajattelemaan, puhumaan enkä toimimaan. Minä kun kerrankin olen onnellinen vain oman itseni takia, oman elämäni takia.

Nyt ei kuitenkaan taas viikkoon tarvitse asiaa pohtia. Sen verran tiukan ohjelman on herra itselleen laatinut. Vappukin menee töissä. Minua taas ei amatöörien ryyppyjuhla kiinnosta. Ottoveli saapuu huvittamaan minua, hänen kanssaan aika menee rattoisasti.

Linnanmäellä oli viihtyisää. Laitteita sopivassa määrin, ei liian kovakouraista rytyyttämistä. Ensimmäistä kertaa kävin 4 D elokuvassa. Siltäkö se kolmiulotteisuus oikeasti näyttää? Olin hivenen ihmeissäni. Minultahan puuttuu luontainen stereonäkö, joten katselen maailmaa kuin suurta litteätä valokuvaa. Syvyysvaikutelmaan tutustuminen oli aivan uutta. Luonto on ihmeellinen!