<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

En tiedä uskallanko edes kertoa, miten mukavan, kivan ja mielenkiintoisen oloiseen paikkaan kävin haastattelussa. Etenkin kun asiasta kuulen lisää vasta ensi viikon lopulla. Se olisi niin minua. Saisin tehdä aivan uusia ja mielenkiintoisia asioita. Positiivinen puoli toki on, etten vaikka saisikaan paikkaa, on olemassa unelmatöitä. Ne vain pitää löytää.

 

Melkein ilkeä tytärpuolikin tulee kylään ensi viikolla. Tällä viikolla on niin kiire, ettei paljon sosiaalisia velvoitteita omasta puolestaan hoideta. Tänään muun muassa menen museoraitiovaunuajelulle. Huomenna taas ajelen pohjoiseen Suomeen pikkuveljen kyydissä. Sitten nukun huonosti koko viikonlopun, syön liikaa, seurustelen sukulaisten kanssa ja ehkä jossain määrin muutun lapseksi jälleen.

 

Minulla on yhtä aikaa toiveikas ja ahdistunut olo.