<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Viime yönä sänky paloi. Tai siltä ainakin tuntui kun heräsin neljän jälkeen sairaaseen painajaiseen. Ja katso! Aion jakaa sen kanssanne. Ne, jotka eivät pidä toisten unista, voivat tulla sitten taas huomenna käymään (jos plokilista suo, tänä aamuna avainsanoissa oli muun muassa kokoomus ja dodo, ensimmäinen on puolue ja toinen lintu).

 

Olin valmistautumassa häihin, kauhukseni tajusin, että ne olivatkin omat hääni. Olin menossa toistamiseen naimisiin Luonnonvoiman kanssa. Hiukset oli laitettu nätisti kikkaroille ja jotain kangaskukkiakin sinne oli tungettu, mutta minulla ei ollut juhlakolttua. Mietin mielessäni, että se on oikeastaan ihan hyvä, etten ole siihen tuhlannut, koska eron tahdon kuitenkin heti.

 

Yritin vielä ylipuhua Luonnonvoimaa, että emmekö peruisi häitä. Kuitenkin hän vain veti sellaista kiiltävän harmaata sakettia niskaansa ja totesin, että tästä ei aivan näin vähällä yli päästä. Kaikki katosivat juhlapaikalle, minä vedin farkut ja paidan niskaani ja kipitin itsekin paikalle. Siellä olivat jo kaikki sukulaiset parhaissaan ihmetellen minun vaatetustani. Rauhantuomari puuskahti, että eikös hän teidät jo vihkinyt muutama vuosi sitten (tietysti sama ärsyttävä akka!). Mutisin jotain erosta ja Luonnonvoima kertoi ”rakkautemme” syttyneen uudelleen. Sain heidän puheistaan käsityksen, että olisin todella tökerö, jos nyt peruisin juhlat.

 

Sitten minut raahattiin ”alttarille”. Kun Luonnonvoima siinä jatkoi pelleilyään, lyyhistyin maahan ja aloin itkeä. Nousin ylös, ilmoitin juhlakansalle nyyhkyttäen, että häitä ei kyllä tulisi, mutta juhlat voisimme pitää vaikka muuten vain. Kirosin rumasti Luonnonvoimaa, jolloin vieraiden joukosta kuului auktoriteetin omaava ääni, ettei virastoissa pitäisi tuolla tavalla käyttäytyä. Siihen heräsin.

 

Kamala uni! Aivan kamala! Sänky oli aivan märkä, hiestä nimittäin. Minun piti vielä valvoa hetkinen ennen kuin uskaltauduin katsomaan mitä muuta. Tänään onkin sitten vaihdettava lakanat. Ja juma, juon vaikka perseet olalle, mutta tuollaisia unia en katso. Hyi. Muille häät ovat rakkauden juhla ja yhteisten lupausten huipentuma, minulle ne edustavat nykyään vankilaa ja kidustuskammioon astumista. Niin sitä voi pilata lapsenuskonsa, ja ihan itse.