<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Perjantai-lauantaiyön univajeen takia jouduin poistumaan yöttömän yön juhlasta, kun bileet olivat ylimmillään ja nauru makeimmillaan joskus kahden jälkeen. En enää jaksanut, en edes kävellä kotiin, ajelin taksilla. Oli muuten hintansa väärti kyyti, maksoi kokonaista kymmenen euroa. Toissaöisistä huonoista unista ja tapahtumatäyteisestä päivästä huolimatta ei unihiekkapussista tirissyt minulle kuin 4,5 h unta. Liian vähän. Olen erittäin väsynyt. Onneksi tänään ei tarvitse tehdä mitään, eikä nähdä ketään. Saattaisin heretä väkivaltaiseksi, ainakin sanallisesti.

 

Mutta eilinen oli kiva. Mikä fiesta! Munakoisot, maissit, herkkusieninyytit, makkarat, lihat, uudet perunat, linssimuhennos, tuorejuustokastike, coleslaw, perunasalaatti, mansikat, mud cake ja juomat tekivät kauppansa. Kieltämättä tottumaton saattaisi hämmentyä, kun talon nuori herra (armoton suklaafriikki) näki mutakakun, kun se oli pulleana ja tuoksuvana nostettu uunista, ja kuola toisesta suupielesta valuen murisi ”Mutahuora”. Se oli sitten rakastavan miehen puhetta, viittaus oli Ralph Königin yhteen sarjakuvaan, jossa päähenkilön sisar käy harrastamassa mutapainia silloin tällöin. Ehkä on parempi, etten selitä vitsiä yhtään enempää.

 

Epäonnistuin mutakakun irroittelusta vuoasta. Se ryhtyi leviämään pitkin lautasta näyttäen lähinnä mutavyöryltä. Mutta hyvää oli. Seuraavan kerran jatkan uunitusta kymmenisen minuuttia (nyt pidin 25 minuuttia) ja lisään hivenen gluteenitonta jauhoseosta ohjeistetusta 0,5 desistä. Makuun ongelma ei onneksi vaikuttanut. Ja onneksi minulla oli korvaamattomana apuna marinoituja mansikoita ja kermavaahtoa.

 

Puheenaiheet olivat vaihtelevat. Jossain määrin jopa levottomat. Vai mitä sanoisitte sovitussukka-ajatuksesta seksivälineiden myyntitapahtumassa? Emmehän me vaatteitakaan osta sovittamatta, miksi siis sama ei koske seksivälineitä? Toinen lause, jonka tulen muistamaan pitkään, tuli väsyneen koiranulkoiluttajan suusta, kun pikkulapsi oli kysellyt saako sesseä silittää: ”Hanki, vittu, oma koira!”

 

***

 

Mudcake, marinoituja mansikoita ja kermavaahtoa (4 annosta, tässä ohje muuten valehtelee, tätä olisi riittänyt kymmenelle)

 

Mud cake:

Sulata voi kattilassa ja paloittele joukkoon suklaa. Sekoita niin, että suklaa sulaa. Vatkaa sokerit ja kananmunat paksuksi vaahdoksi ja yhdistä vaahtoon jäähtynyt suklaa-voiseos. Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja siivilöi ne taikinaan. Kaada taikina voideltuun irtopohjavuokaan ja paista 170 asteisessa uunissa 20-30 minuuttia. Tarjoile kakun kanssa marinoituja mansikoita ja kermavaahtoa.

 

Marinoidut mansikat:

Mittaa kattilaan kaikki muut aineet paitsi mansikat. Kiehauta liemi ja keitä hiljaa poreillen n. 20 minuuttia. Nosta kattila liedeltä ja jäähdytä. Kaada jäähtynyt liemi kulhoon perattujen mansikoiden päälle siivilän kautta.

 

Reseptit: Teresa Välimäki, julkaistu Iltasanoman verkkosivulla

 

Mud cake:

200 g voita

200 g tummaa suklaata

3,5 dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

4 kananmunaa

0,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

 

Marinoidut mansikat:

2 dl vettä

2 dl sokeria

1 vaniljatanko

1 tl kardemumman siemeniä

(Itse lisäsin tänne vielä puolisen desiä appelsiinilikööriä)

2 l tuoreita perattuja mansikoita