<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tänään lähden Ouluun. Minullahan on salainen intohimo, ruuan tekeminen, josta en niin paljon täällä blogissani haastele, mielestäni kun kunnon ruokapolkkaan kuuluu aina kuva. Silloin tällöin käyn huutelemassa muiden kommenttilaatikoissa. Ruokablogeja lukemalla olen tutustunut erittäin mukaviin ihmisiin, muun muassa Oulun oikeisiin ihmisiin Pastanjauhajiin, Kulinaarimurulan viehättävään Välispiikkiin ja Apinakeittiön vilhakkaan ja pirpsakkaan Ylimuuli Mukkelikseen. Ihaninta heissä on se, etteivät he tahdo tavata vain ruokabloggaajia, vaan aika avaramielisesti ovat ottaneet tapahtumiin mukaan, jos vain on ymmärtänyt kysyä. Hieno ja kunnioitettava piirre ihmisissä, kun ei ole rajoittunut.

 

Ja kun meillä on niin kovin mukavaa keskenämme, keksimme sitten ties minkälaisia kissanristiäisiä, että pääsemme tapaamaan toisiamme, tekemään ruokaa, syömään ruokaa, juomaan, haastelemaan, seurustelemaan, humaltumaan, viihtymään noin kaikenkaikkiaan. Viime elokuinen piknik oli ensitapaamisemme, sitten kävimme marttakeittiössä viettämässä pikkujoulua Mannerheimin tapaan ja onpa tässä poikettu muutamissa blogimiiteissäkin, virallisissa ja virattomissa.

 

On Oulun vuoro vastaanottaa Helsingin delegaatio.  Jotta jos tänään törmäätte Oulun junassa kolmen naisen kälättävään seurueeseen, olette todistamassa sotaan lähtöä. Manillaköysi taitaa puuttua, mutta omat esiliinat on kaikilla mukana, salaiset aseet kassissa. Huomenna nimittäin kokkisoditaan, uskoisinpa että herkullisin lopputulemin.

 

Vaan perästä kuuluu. Aivan varmasti.