<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Ensin reilu viisi tuntia sieniretkellä, sitten marketan kautta kotiin. Siellä henkevää seurustelua, sienten siivoamista, säilömistä ja kälätystä. Tatit kuivumaan, kantarellit, orakkaat ja muutama muu risottoon, karvarouskut ja kangasrouskut ryöppäämisen jälkeen suolaan. Tulihan sitä samalla juopoteltuakin, kuka sitä kuivin suin moista hommaa olisi jaksanut. Ja nyt tietää tehneensä jotain, etenkin kun räkätauti aloitti seuraavan vaiheen, ryhtyi täyttämään röörejä.

Winston-herra oli ihmeissään, kun valvoimme lähemmäs kolmea. Seurustella piti koko pitkä päivä. Kaupasta keräsin mukaani muutamia kissanleluja sekä pingispalloja. Eivät kelvanneet, paras on varkaan unohtama murtoväline. Outo kissi. Valojen sammuttua sain jalkopäähäni karvaisen lisäkkeen, lähentelyä tapahtuu hitaasti.

Väsyttää, mutta turha valittaa. Tämä on osittain itseaiheutettua. Mitäs oli taas niin mukava ilta.