<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Aamulla kun tulin töihin, säikähdin lippua puolitangossa. Sitten tajusin, että sehän johtuikin eilisestä. Toisaalta tuntuu aika oudolta harrastaa kollektiivista suremista, kun ketään tuttua ei sen yhden nilviäisen ampuilussa kuollut, mutta kai siitä on tullut maan tapa. Ryhdyin miettimään lapsuuteni dramaattisia tapahtumia, en esimerkiksi muista, että Lapuan ammustehtaan räjähdyksen (1976) jälkeen olisi suruliputettu. Siellä kuoli 40 ihmistä. Estonian mukana meni 10 suomalaista. Silloin jo järjestettiin suruliputus.

 

Sen lisäksi joudun vielä miettimään sitäkin, että mitä vastaan ulkomaisille kollegoilleni, jotka ihmettelevät suomalaista luonnetta. Kyllähän he vetävät nopeasti omia johtopäätöksiään, vähän kun se The Timesin kolumnisti oli jo kerennyt kauhistelemaan, miten suomalaiset eivät tunnista lastensa pahoinvointia. Tottahan se on. Suomen koulujärjestelmä on maailman parhaiden joukossa. Olisipa samalla tavalla satsattu mielenterveyden huoltoonkin, etenkin kun kaikki tiedämme, että pimeys ei mitenkään auta melankolista luonnettamme pärjäämään näillä leveysasteilla.

 

Mitä enemmän tätäkin taas puidaan ja mässäillään mediassa, sen paremman esimerkin annamme taas uudelle Julia-Jounille ja Pekka-Päiville, joka saa päähänsä irtautua tästä maailmasta rytinällä. V*ttu, mitä luuserimeininkiä, ettei uskalleta sitten aivan yksin lähteä, vaan pitää vielä saada mahdollisimman monta mukaansa. Jostain syystä alitajuntani yrittää yhdistellä noiden kakaroiden käytöstä itsemurhapommittajiin, samalla tavalla ”hyvän puolesta pahaa vastaan” mentaliteetilla hekin menevät niin metsään kuin vain voi olla mahdollista.

 

En ota enempää kantaa, en tahdo loukata uhrien omaisia, enkä väheksyä heidän kipuaan. Heidän kuuluukin saada apua, tukea ja turvaa. Me loput voisimme pitää turpamme kiinni ja ryhtyä kiinnittämään huomiota enemmän perheiden perusturvallisuuteen ja sen vaalimiseen. Jos kerta lapsia tahdomme tähän maailmaan lisää, on niistä syytä pitää huolta myös henkisesti.