Kyllä kaikkien kannattaa laajentaa piiriään. Etenkin polkkapiireissä. Ja erityisesti ruokapolkan suuntaan. Minulla oli ilo ja kunnia saada kylään kolme ruokapolkkaajaa parhaasta päästä, Mademoiselle Kulinaarimuruja, Iloinen Monkeyfood Mukkelis ja herra Polkkapossu. En ymmärrä mitä he horisivat tupaantuliaisista, meillähän oli vain yliujojen ja huomaamattomien ruokanörttien epävirallien kvartaalijuhla. Paljon tuli leipää ja suolaa, muuta juuri syökään seuraavaan pariin viikkoon. Oli muuten ärreet kinkerit, näinkin hiljaisten ihmisten kanssa on erinomaisen helppo ja mukava tulla toimeen, muun suhteen olen luvannut pyhästi ja vähemmän pyhästi pitää turpavärkkini soukalla. Mutta tässä jutussa satujatarin arpa voitti, kun mukaan läksin ensimmäiselle ruokaplokkaajien piknikille elokuussa, lotossa ei tarvitse voittoa odotella ihan vähään aikaan.

Menu: juoksevalla hunajalla hölvättyjä vuohenjuustotoasteja päärynäsallaadipedillä, maa-artisokka-fenkoli-palsternakkakasvissosekeittoa (ja oikeeta voeta), kanantissisalaatti ja ananas-kookospannacotta, ohjeet myöhemmin, ehkä myös tankotanssikuvia.

Epävirallinen Alias-mestaruus meni Leiditiimille Välispiikki ja Ylimuuli Mukkelis, mutta kyllä Tiimi Polkaporsimo ja satujatar-täti vetivät hyvin loppuun saakka. Meille tuli illan ennätys pisteissä, Polkkaporsi selitti ja mää vastailin kokonaista 15 pinnaa!

Kävimme myös Pihliksen paikallisessa. Karaokessa oli hyviä, melkein hyviä ja parhaita laulajia, kuulimme muunmuassa Ändin esiintyvän. Olisittepa nähneet! We care a lot! Polkkapossu suunnitteli jopa haastattelevansa Ändiä, mitä sellaiset mahtavat syödä aamupalaksi? Minä taas suunnittelin laulavani Hyvän boren, ihan vain siksi, että olisin saanut laulaa vara-Ändin olevan paikalla. Oli kuulkaas Ville Valompi kun valo itse.

Surullinen tapahtuma ulkona illan lopuksi latisti tunnelman. Tyttö kaatui taksia odottaessa, menetti tajunnan, sitten soittelimme piipaa-autoa. Tyttöparka ei vain herännyt, kääntelimme kylkiasentoon ja toimimme ohjeiden mukaan. Itse luovuin takistani, mutta olisin luopunut vaikka housuistani, jos vaan daami olisi kävellyt omin jaloin paikalta. Surkea loppu niin iloiselle illalle. Nyt huolestuttaa ja adrenaliinia riittää, vaikka nukkumaankin pitäisi käydä. Täällä nimittäin tiskiä riittää...