<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Olen alkanut vanhemmiten saamaan rytmihäiriöitä. Ei mitään vakavampaa, himppasen tekee kipeätä, kun sydän muljahtelee omiaan rinnassa. On niin vaikeata myöntää, että varmaan niistä pitäisi lääkärillekin puhua, kun tietää, ettei niitä kuitenkaan juuri silloin olisi, kun sen ajan lääkärille saisi. Vanne kiristää kevyesti rinnanympärystä.

 

Ja mitäs sitten, ei niihin taida juurikaan mitään lääkettä olla. Lääkäri vain kieltäisi loputkin ilot, syömisen, muutaman savukkeen, alkoholin. Toisaalta se voisi kieltää myös työnteon – in my dreams – ja häiritsevät ihmissuhteet. Hraahhraahhraah.

 

Antaahan olla. Tässä kai sitä keikkuu, sen kun keikkuu. Sitä paitsi pelkään ja inhoan sairaaloita, operaatioita, leikkelyä, lääkkeiden syömistä, testejä tieteen nimissä ja muuta hässäkkää. Taidan elellä ihan vaan näillä omilla eväillä, yrittää elää vielä rauhallisemmin. Eiköhän tuo määränsä kestä, sitten kun ei enää kestä niin poksahtaa. Pohjois-karjalalainen verenperintö toi mukanaan ensin verenpainetaudin, nyt taitavat sitten tulla muut sydäntaudit perässä.

 

Mutta nyt ei satu. Johan tuossa nelisen päivää menikin sydäntään pidellessä. Meillä asuvalle miehelle ei kannata asiasta kertoa, se on aivan hysteerinen, jos osoitan pienintäkään merkkiä kuolevaisuudesta. Parempi pitää siis suunsa kiinni, ettei se raahaa väkisten jonnekin tyhmään arvauskeskukseen, tai vielä kamalampaa – Malmin päivystykseen. Siellä se on elämäntahti sellainen, että saa olla pää kainalossa ennen kuin sinne lähden.

 

***

 

Asiasta kolmanteen. Mietin juuri, ettei varmaan tulossa oleva vierailu mitenkään auta asiaa. Vanhempani saapuvat yökylään huomenna. Ja isänihän on maanikko. Tällä hetkellä hyvin maanisessa vaiheessa vielä, itse asiassa ihmettelen, miten hänen lääkärinsä on antanut ajoluvan. Vai liekö edes kysynyt? Ja miten minun äitini uskaltaa lähteä siihen kyytiin? Puuttuuko häneltä itsesuojeluvaisto? Onneksi vierailu ei kestä kuin vuorokauden.

 

Sen jälkeen meillä asuva mies lähtee kalaan yhden ystävänsä kanssa. SAAN OLLA YKSIN AINAKIN VUOROKAUDEN! Jeeee!!! Nyt kaikki kaverit heti lauantaina saunaan ja syömään ja juomaan. Tai sitten suljen puhelimen ja makaan sängyssä kirjoja lukien koko ajan. Saa nähdä.