<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kun jaksaisin edes kertoa, miten ihmismieltä eilen töissä järkytettiin, vaan kun en enää tahdo puida koko asiaa. Sanotaanko näin, että esihenkilöni mielestä ”kiristän” tunteja firmalta. Onneksi on olemassa TES. Ja siitä huolimatta firma voitti. En jaksa tapella. Minun on ihan aikuisten oikeasti saatava toinen työpaikka. Mikä siinä on, että kun huonosta puolisosta pääsi, huono esimies nostaa päätään? Vai oliko niin, että esimies on jo ollut pidempään aivan pasha, mutta en vain ole huomannut asiaa, kun taistelin eroa itselleni?

Kotona onneksi sain märistä asiasta ottoveljelle. Sen jälkeen menimme molemmat makuulle jo kahdeksan maissa. Ruoka ei maistunut kummallekaan. Itse näin painajaisia useampaan otteeseen, mutta näinpähän vain siitäkin yöstä selvisin.

Pitäisi päästä pidemmäksi aikaa pois töistä. Saisi vähän perspektiiviä omaan elämäänsä. Suomeksi odotan lomaa kiihkeästi. Saan odotella vielä parisen viikkoa, ennen kuin ensimmäinen rupeama koittaa. Tekisi melkein mieli jumittua kotiin, sulkea puhelin ja olla aivan hiljaa.