<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Eilen seminaarin parasta antia (teollinen muotoilu ja sen suojaaminen) oli tutustumiseni aivan uuteen kapistukseen. Yhden firman yksi muotoilupäällikkö kertoi heidän tuotteestaan, trukista. Se oli hieno! Tahdon trukkikuskiksi, uusissa trukeissa on uskomattomat ergonomiaolot ja oma radio. Henkilökohtaiset tavarat (termari, lukemiset ja muut) kulkevat sellaisessa kivassa homohoukutin-pussukassa. Tahdon trukkikuskiksi, kruisailemaan tavaroiden perässä radiota kuunnellen pitkin suuren varaston käytäviä! Ai niin ja viimeinen argumentti, tahdon trukkikuskiksi, koska siinä saa olla aika paljon itsekseen. Ihmisallergia pahenee pikkuhiljaa.

 

Seminaarin jälkeinen coctails ja evästys vaan menivät minulta vähän sivu suun, aamupäivällä kävin olkavarteeni influenssarokotuksen, se teki minusta selvää. Paha olo, lämpöä ja ruokahalu nollassa, menin kotiin makaamaan sohvalle.

 

Tänään ja viikonloppuna on tiedossa niin paljon kivaa, että ihan hävettää. Solidaarisuussyistä nimittäin pitäisi minunkin eloni olla pelkkää tuskaa, koska herra Luonnonvoimakin kärsii. Mutta kun vaan ei voi mitään, yksi vanhimpia ystävättäriäni saapuu viikonloppukylään. Tänään luvassa teatteria, ulkoruokintaa ja hotelliyö, huomenna hotelliaamiainen, kevyttä shoppailua, ehkä pari drinkkiä jossain ihmisten ilmoilla, sitten minun uuteen kotiini tutustuminen, sauna ja yhdessä tehty ruoka. Ai niin ja PK-seuraa. Tätä en valitettavasti voi kääntää aivan oikein, mutta sanotaanko, että kyseessä on kymmenen vuotta nuorempi herrahenkilö, hyvä ystäväni hänkin, jonka nimen etukirjaimista saa mukavan lyhenteen.

 

Kohta taivas tippuu niskaani ja rangaistus tulee jostain päin. Mutta siihen saakka mii veri häpi.