<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Nyt se taas myrkyn lykkäsi. Heräsin äsken hammassärkyyn. Helkkarin helkkari. Sen ameriikan ääliöiden hyysäämisen takia jouduin maaliskuussa vaihtamaan hampilääkäriaikani, ja koska tilanne kunnallisella puolella on mikä on, uusi aikani on vasta kesäkuussa. Tuolla vasemmalla alhaalla tapahtuu nyt jotain sellaista, että aukihan siellä jotain on revittävä. Minä en muutenkaan pidä hammaslääkäristä, ja nyt kun on aivan satavarma, että porata pitää, niin onpa taas ilo. Mutta pakkohan se on. Miten hitossa minä vaan kestän vielä kaksi kuukautta?

 

Iloisempia asioita; eilen roolipelasimme. Noppatuuri oli kaikilla aika heikko, onneksi emme törmänneet kokonaisiin önniarmeijoihin. Joka jumalan pelissä omaa nuoruuttaan ja huimuuttaan kuoleva soturimme törmäsi 5-metriseen kobraan ja kuoli (mitäs meni kuikistelemaan tulisijan hormiin!), jouduimme perääntymään linnasta kohti läheistä kylää hakemaan vastamyrkkyä. Ennen kuin pääsimme pahan valtakunnasta pois, vastaan tulivat sähköinen hyytelöneliö ja kolmimetrinen demoni. Siinä sitten räiskittiin puolin ja toisin. Etenemme erittäin hitaasti. Mutta nyt muuten on litkuja kassit ja pussukat täynnä!

 

Ennen peliä tekaisimme pirun hyvän vuohenjuustosalaatin. Suurkiitokset Pastanjauhajille, josta reseptin joskus vuosi sitten nappasin, ja Puoli kiloa voita-poppoolle, jonka alkuperäinen resepti on. Hyvää kannattaa kierrättää! Kyllä muuten maistui! Hedelmänä meillä oli päärynöitä, joita marinoimme hetkisen siideri-hunajassa. Sideorderiksi paistelimme kanasuikaleita, ettemme raukat vain nälkään kuolisi. Juustoinen jälkiruokatorttu ja jäätelö tekivät kauppansa pelin tiimellyksessä myöhemmin (eikä sanakaan näistä lääkärilleni, kertokaa sille vain tuosta salaatista!). Sain pari reppua sen kadonneeni tilalle. Kiitos! Minä en ihan oikeasti ymmärrä miten voi PUNAINEN reppu kadota näin pienessä asunnossa.

 

Hammassärystä huolimatta olen onnellinen. Ihmiset ovat mukavia! Ainakin kun sitten pääsee kotiin lepäilemään itsekseen. Tänään tosin saapuu ottoveljeni, ihanaa sekin. Saan kirjahyllyn seisapystyyn pilttuuni lattialta ja pääsen latomaan kirjoja hyllyyn. Helkkari, että asiat ovat hyvin!