Olen aina rakastanut englantilaisia draamasarjoja, mielellään niissä saa kertoa ajasta, jolloin vielä osattiin pukeutua kauniisti ja etenkin päivälliselle, puhuttiin yläluokkaisesti ja sarjassa oli aina joku dekadentti nuorimies, joka ottaessaan drinkin ennen puoltä päivää totesi, että jossain on aina puolipäivä, ennen kuin kaatoi tujauksen itselleen.

Minäkin äsken ajattelin samalla tavalla. Palveluskuntaa vain ei näy, ja ulkoinen habitukseni sopisi etosarjoissa todennäköisesti kyökkipiialle tai kerjäläiselle. Mutta eläytyä minä osaan. Minä juon nyt siideriä, sanon mukaellen H. Holkeria, joka toivotti Suomen kansalle maukkaita silakka-aterioita ja päälle totesi, että minä juon nyt kahvia, kun köyhyydestä kyseltiin.

Ajat muuttuvat, politiikot eivät muuten kuin nimeltä. Jotta tervetuloa vaan uusi vuosi. Täällä jo kolmas maailmansota rakettien ja pommien voimin sinua vartoo.