Otsikossa resepti perusmiehen viihtymiselle, ainakin siltä tuntuu tällä hetkellä. Sain yllättäen vapaaillan, aikaa itselleni, kun mies kipaisi poikamieskerhon kokoukseen, missä kuulema katsellaan mäenlaskua, juodaan "muutama" bisse, ja sitten loppupelissä rymytään kuten Matti konsanaan. Se loppupeli minua eniten huolestuttaa, muutaman kerran olen yöllä joutunut paikkaamaan mm. rullaluistimilla, polkupyörällä ja ihan kävellen aikaan saatuja vammoja.

Muuten mikäs tässä ollessa? Koti on edelleen siisti, kamala tytärpuoli ei ole kiduttamassa minua ja kävinpä minäkin alkoholiliikkeessä. Nyt ei välttämättä edes tarvitse ryystää molemmin käsin, että saisi jotain. Voi ottaa ihan sivistyneesti muutaman.

Ja huihai sille tipattomalle tammikuulle, sekin on jo jotain, kun ottaa parin vkon välein.

Viime yönä näin todella hurjia eläväisiä unia. Pääsin jopa lentämään kuumailmapallolla. Oli mieletön tunne kun kohosi niin ylös, että alkoi nähdä tähtiä. Sitten alkoi jo vähän pelottamaan ja piti laskeutua, mutta vahingossa menimme niin alas, ettei pallo päässytkään kohoamaan enää tuulen mukana korkealle. Tuli mahalasku... Muutama pv aikaisemmin näin unta, että olin tähtialuksen lentäjä, oli varmaan tullut katsottua liikaa scifileffoja. Mutta mieletöntä oli liikkua planeettojen pinnalla ja välillä niiden välisessä avaruudessa.

Taidan vaihtaa yhden tylsän elämän moniin unimaailmoihin. Tai sitten upota kirjojen maailmaan. Kamala anoppikin tulee huomenna, pitää säästää vähän alkoholia, että saan aikaan toivotun vaikutuksen. Muistuttakaa, että kerron joskus heidän ihanasta kotipaikastaan n. 30 km pääkaupunkiseudulta; siellä kun olisi ihana käydä jo pelkän luonnon takia, mutta eipä se vain noin vain käykään. Kuvittelisi, että äiti tahtoisi tavata poikaansa useammin. Kaikkea sitä kuvitteleekin...