<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

En voi ajatella mitään muuta kuin kipeätä rannettani. Siihen nimittäin sattuu lähes yhtä paljon kuin heti kipsauksen jälkeen. Idealsidettä ei ole suotavaa käyttää kuin matka-aikoina. Ehkä se lääkärinplanttu sittenkin oli oikeassa kun veivasi reseptin mukaan. Ehkä minä vain en ole tottunut siihen, että ranne ja käsivarsi aina olkapäätä myöten ovat kuin tulessa.

 

Vaikeata keskittyä töihin eikä oikein runosuonikaan kuki. Tänään tuli vain tällainen pieni marinan poikanen. Katsotaan nyt sitten koska minusta tulee taas ihminen eikä mikään väniskö. Toivottavasti tästä kivuliaisuudesta on jotain hyötyä ja ranne alkaa taipua. En minä nyt vielä tämän ikäisenä mitään jäykistettyjä niveliä tahtoisi. En edes yhtä ainutta.

 

Minä tahdon olla terve ja tehdä töitä! Sillä tavoin ei ainakaan pohdi joutavia.