<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Laskeskelin budjettia tälle kuulle, lomarahat kun tekivät lyhytaikaisen, mutta intensiivisen saapumisen tililleni. Olen suoraan sanottuna melkein hämmentynyt, laskujen maksun ja säästötilin jälkeen minulle jää rahaa muutama satanen! Satasia! Uskomatonta!

 

Jos olisin lähdössä jonnekin ulkomaille, rahat tuskin riittäisivät edes matkaan, muusta elosta puhumattakaan. Skippaan sen hamaan tulevaisuuteen (ensi vuoteen) ja teen muutaman täsmäiskun Suomessa. Siinä minua saa auttaa VR:n lomapassi.

 

Mutta rahaa siis jää. Niinpä tänään käyn Etolassa katsastamassa puutarhakalusteita, tähän saakka pöydän virkaa toimittanut pahvilaatikko kun on päässyt kostumaan ja uhkaavasti lyyhistyy toiselta reunalta. Klaffipöytä olisi kova sana. Sen lisäksi ottoveljeni lupasi kysellä ystäviltään mistä saa edullisen ja toimivan digitaalikameran (ei mitään herkkuja, vaan peruskamera, satasen hintaluokassakin kuulema löytyy ihan käyttökelpoisia). Jotta kohta on kuvitus kohdallaan tässäkin blogissa, odottakaa vain muutama viikko, alamme kaikki nähdä värejä.

 

Vaikka uni välttelee, en ole harmissani. Viikonloppu tuntuu pidemmältä, kun sain perjantain vapaaksi. Tänään piti oikein tolkuttaa itselleen, että ei, nyt ei ole vielä sunnuntai, vaan ihan oikea vapaapäivä. Koitan kuitenkin houkutella unihiekkakaveria kopauttamaan laarin pohjia tänne päin.

 

Varovaisesti pohdin itsekseni (taas) ihmissuhdeasioitakin. Olen vammainen, en edes etsiskele seuraa tosissani. Koen olevani viallinen, pilalle mennyt hedelmä ihmiskunnan jalossa hedelmäpuussa. Lisäksi olen alkanut pelätä vastakkaista sukupuolta. En osaa luottaa kehenkään, ainakaan ihmissuhteellisesti. Miten voi luottaa, kun on laskenut jonkun liian lähelle ja saanut tuta jotain sellaista, joka ei kuulu normaaliin ihmiseloon? Miten sinisilmäinen sitä voi olla? Ruoskin itseäni edelleen lähes päivittäin. Voi minua hullua, minkä tein itselleni, juuri kun olin saanut lapsuus- ja nuoruustraumat purettua, tein itselleni uusia.

 

Parvekkeella tuoksuvat hajuherneet. Krassikin on tehnyt jo muutaman kukkasen. Chili kukkii ja tomaatissa on jo pari pientä raakilepalleroa. Tähän se kuva olisi kiva, ehkäpä ensi viikolla.