<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Minulle jo lapsena selvisi, että tullakseni toimeen muiden ihmisten kanssa minun olisi syytä toimia tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla. Jo senkin takia, että niin toimimalla saisin omaa asiaani edistettyä, saatikka siksi, että olisi helpompi pelata muiden kanssa, jos olisi yhteisesti sovitut pelisäännöt. Jos mummolle hymyili ja sanoi nätisti päivää, saattoi saada kovan kirkkokarkin tai markan. Sama se on työelämässäkin, ihan vaan hyvää huomenta vastaantullessa lisää viihtyvyyttä – vaikkei se kaveri samalla osastolla työskentelisikään tai et tietäisi sen nimeä.

 

Meillä on töissä muutama näitä laput silmillä kulkevia möllejä, jotka eivät sano huomenta, päivää, eivätkä yleensä ottaen mitään muutakaan, ennen kuin sitten saavat joko suunnattoman raivokohtauksen ja käyvät päälle kuni yleinen syyttäjä tai sitten katoavat organisaatiomuutostuulen puhaltaessa seuraavan firman nurkkaan lymyilemään. Yleensä raivokohtauksia lietsovat firman juhlat ja alkoholi. Voi se tosin tapahtua ihan selvistäpäitenkin. Muutaman kerran olen suorastaan pelännyt ihmistä, jolla vaahto lentää suupielistä ja silmät palavat.

 

Vanhemmat, opettakaa lapsenne sanomaan huomenta! Saattaa auttaa heitä aikuisiän työnetsintäponnisteluissa enemmän kuin arvaattekaan. Tai ainakin auttaa säilyttämään sen työpaikan.

 

Minä luin ”Käytöksen kultaisen kirjan” joskus ala-asteikäisenä, ihan vaan kun se sattui kirjahyllystä löytymään. Samaisesta kirjahyllystä löytyi paljon muitakin jänskiä kirjoja, ne olivat ilmestyneet asuntoon jonkun isäni ryyppyreissun jälkeen. Oli herra käynyt jossain kuolinpesän huutokaupassa, 60-70-luvulla hyvin yleinen kännäävien miesten harrastus. Käytöksen kultaisesta kirjasta ovat kotoisin minun käytöstapani ja etikettitietoni, tietysti myös siberia ja työ (eikös nämä ole vähän sama asia?) opettavat.

 

Nykyään opiskelen asioita Sybareista. Siinäpä joutavaa triviaa täynnä oleva peli, jolla on kiva viiihdyttää itseään ja muita. Voisin jopa harkita pelin hankkimista itsellenikin. Kiva olla knoppitiedon kuningatar!

 

Niin että HUOMENTA!