<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Viikonloppuna tuli pohdittua erinäisissä tilanteissa ammatinvalintaa. Ensin tytörpuolen kanssa pähkittiin, että onko hyvä mennä lukioon vai ammattikouluun. Hyvä kuitenkin, että sillä sen verran on tolkkua päässä, ettei hän ajattele noin vain jotain hanttihommia hakevansa. Onneksi on sen verran laiska daami, että mieluummin opiskelee kun on töissä 8 h/ vrk jollain minimipalkalla.

 

Toinen ammatinvalintapähkäily tuli käytyä, kun kavereita oli käymässä ja toinen heistä oli heittäytynyt vakinaisesta, turvallisesta, mutta tylsästä työstään työttömäksi. Sittemmin hän on jo kerennyt kokeilemaan karaoken vetämistä, siivoamista ja muutamaa muuta hanttihommaa, mutta ei kuulema iske. Älystä asia ei ainakaan ole kiinni, pohjalta löytyvät yliopistotason opiskelut. Menisi ammatinvalintapsykologille, kai sinne aikuisetkin pääsevät.

 

Kolmas pohdinta alkoi perjantaiaamuna, kun sähköpostista löytyi lyhyt tiedote, jossa kerrottiin kollegan amerikoissa jättäneen yrityksemme effective immediately. Ei kiitoksia eikä kaipaamaan jääviä lauseita. Siitä meillä yleensä tietää, että kenkää on tullut.

 

Nyt kun juorut ovat vähän enemmän levinneet, on tiedetty kertoa, että yhdella isolla pomolla oli jotain kovastikin kyseistä herrahenkilöä vastaan, vaikka hän työnsä toki hoitikin ja vielä hyvin. Sitten kun oikein ryhdytään amerikan maalla jotakuta ulossavustamaan, niin kyllä vain syyt löytyvät. Tässä tapauksessa kyseeseen tuli epäeettisen materiaalin levittäminen, harrashmenttiä koko rahan edestä. Kyseinen herra on hyvin iloluontoinen kuusikymppinen, joka miespuolisten kollegoidensa kanssa vaihtoi arveluttavaa materiaalia, rasistisia vitsejä, seksivitsejä, jopa joitain kuviakin, mutta tuskin se varsinaisesti ketään häiritsi, kaikki tiesivät hänen kuitenkin olevan aivan tavallinen ihminen, ei rasisti eikä seksimaanikko.

 

Nyt tässä vaan istuskelee lievästi sanottuna pelko persiessä, että milloin meikäläinen saa galoshin kuvan takamukseen epäilyttävän materiaalin hallussapidosta ja lähettelystä. Vitsejähän ne ovat, hyvänen aika, mutta vitsiäkin voi amerikkalainen järjestelmä käyttää hyväkseen, jos oikein ilkeäksi tahtoo heittäytyä ja jostakusta eroon päästä. Sen lisäksi mietin, että mitä se mukava ja pätevä ukkeli siellä ameriikassa tekee, kun viralliseen eläkeikään on max viisi vuotta? Kuka sen ikäisen ihmisen enää ottaa töihin? Entäs jos sillä ei olekaan eläkefundit kunnossa?

 

Peljästyttävää. Eikö mikään ole pyhää eikä pysyvää?