<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Jotta tämä elämä ei menisi taas yhdeksi väninäksi ja vatuloinniksi, teen katsauksen televisio-ohjelmiin. Vaikka en juuri telkkaria katsokaan. Mutta kun alkoi pyöriä Ylellä niin mielenkiintoisen oloinen mainos, että viime keskiviikkona (yritin aluksi tarjota torstaita, meinasi päivä kadota, mutta sitä on liikkeellä) oli sitten pakko asettautua tvn ääreen. Etenkin kun kellonaika oli ennen kilttien työntekijätätien nukkumaanmenoaikaa klo 21. Palvontamenot onnistuivat erinomaisesti, jäin heti koukkuun.

 

Ai mihinkä? No Taivaan tulet –sarjaan. Se on riittävän omituinen ainakin näin alkumetreillä. Tulee himppasen mieleen yksi Pohjois-Karjalan kylistä, jossa joskus asustelin muutaman vuoden. Alakuloa, omituista huumoria, pikkurikollisia, poliiseja, ihmeellinen kaupungin virkamies. Suosittelen katsomaan. Näyttelijät ovat aivan erinomaisesta päästä ja musiikki on itsensä Ismon. Ai niin, verta saatiin ensimmäisessä jaksossa sen verran, että isukki ampui poliisitytärtään suolapanoksilla pyllyyn.

 

Jos tuollaista ohjelmaa tulisi enemmän, voisin harkitakin tv-luvan maksamista. Muuten en maksa. En ole ikinä maksanut. Ai niin, mutta sitten pitäisi myös katsoa enemmän telkkaria. En katso, ei kiinnosta. Paitsi uutiset. Ja kun oikein ahdistaa, niin Päivien Viemää, Kauniit ja Rohkeat ja nyt tämä subbarin uusin Tuhkimotarina, joka sitten onkin jo niin käsittämätön tapaus, etten osaa kuin ihastella. Mikä mauttomuuden ja klassisen kreikkalaisen mytologian hyväksikäyttö! Se pitää nähdä itse, ei sitä voi selittää.