Tänään on vanuttava johonkin ostoshelvettiin. Meillä asuvan partakoneen verkko on rikki, hän tarvitsee työaluhousut ja sukkia. Minä tarvitsen myös aluvaatteita. Luvassa on hikinen hetki jossain päin pääkaupunkiseutua. Ensi viikolla on luvassa työ-nimistä asiaa, oikeastaan mukava mennä sinne, kyllä työ aina kotiolot voittaa.

Shoppailu pelottaa jo etukäteen. Meillä asuvan kanssa kaupassa joutuu aina neuvottelemaan, hän nimittäin ostaisi kaupan kuin kaupan tyhjäksi. Tämä koskee myös apteekkeja. Yleensä on huono vaihtoehto ja vielä huonompi. Mutta jospa tästäkin selvittäisiin, että pääsisimme sinne perskeleen palstalle vihdoin ja viimein. Minun omatuntoani kolkuttaa. Toivottavasti ilma pysyy sateettomana, voisimme vaikka grillata maggaraa ruuaksi.

Olen muuten päättänyt ryhtyä boikotoimaan firmoja ja tuotteita, joiden mainoksissa unohdetaan omistuspääte. Toistaiseksi olen löytänyt kaksi syyllistä: minun Sonera ja sinun sydän, Keiju-margariini. Ei ole minunkaan kieleni kaikkein puhtoisinta, mutta julkisissa mainosvälineissä saisivat edes sen verran ajatella, mitä suustaan laskevat. Kirottua suomen kielen pahoinpitelyä, pirkana!