Joskus kaukaisella 80-luvulla eräs silloinen ystäväni valitti, että hänen elämänsä on kuin kaurapuuroa; mitään ei tapahdu. Minä toivoisin, ettei mitään tapahtuisi, saanko valita kaurapuuroelämän? Nyt osaisin todella nauttia siitä. Muita hyviä harkitsemiani vaihtoehtoja ovat retriitin valinneen keittiöapulaisnunnan elämä, kuorisin vain perunoita ja pitäisin suuni kiinni. Ehkä välillä saisin kuoria myös porkkanoita. Ja jos pahis olisin, siirtyisin sipuleihin ja itkisin vähän samalla.

Kaasuvaijeri on tilattu, sieltä se oli moottorin päästä aivan rispaantuneesti naps. Uusi vaijeri maksaa n. eur 36. Mistään Motoneteistä, Biltemoista tai Osasista sitä ei - tietenkään - löytynyt, piti ottaa yhteys merkkiliikkeeseen. Miten minulla voi olla näin onnettoman huono tuuri? Välillä epäilen naineeni pahan ilman linnun, jinx...

En mää sit ryypännytkään suruuni, otin päiväunet. Se oli parempi vaihtoehto.