<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Minä olen se kaveri, joka sytyttelee toimiston jouluvalot. Samoin ripustelen koristeet ja liimailen tonttuja ikkunoihin. Aluksi se tapahtui jokseensakin virkavelvollisuudesta, siitä samasta syystä jouduin hommeleihin edellisen ammattinikin aikana, mutta nykyään olen alkanut pitää touhusta. Kertoneko sitten vanhenemisesta ja pään pehmenemisestä. Joulu ei enää ole niin kamala kirosana kuin aikaisemmin, on tässä ilmeisesti ollut muutama kivakin joulu välissä, vaikka viime joulua en tahtoisi muistella enää ikinä eläessäni.

 

Etenkin olen rakastunut jouluvaloihin, kynttelikköihin, yksittäisiin viruspalleroihin, tähtiin, valosarjoihin. On kuitenkin vuoden pimein aika menossa, miksemme siis valaisisi elämää jotenkin? Eikä niitä ole pakko kutsua jouluvaloiksi, kutsutaan vaikka kaamosvaloiksi. Kunhan vaan veivataan valot parvekkeille ja ikkunoihin. Mutta pliis pliis, muistakaa kerätä ne viimeistään tammikuun lopussa pois. Muuten tulee tuhma ja paha satujatar-täti ja kivittää ne alas.