<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Elvistely on kivaa, silloin kun harvoin on aihetta. Pääsin eilen tutustumaan Graniittilinnaan. Siellä tarjottiin kolmen ruokalajin dinnerikin. Etenkin pääruuaksi ottamani metsäsienitäytteiset raviolit, parsa ja mustatorvisienikastike oli niin hyvää, etten sanotuksi saa. Olipa mukava keikka. Sellaisia saisi olla mielellään vaikka joka päivä.

 

Muuta elvistelemistä ei sitten olekaan. Tulin kotiin ja menin nukkumaan. Heräsin ja tulin töihin. Töissä on kiire, metsästän hotellihuoneita, joita ei ennen juhannusta juurikaan löydy. Kiroan vieraita, jotka kaikki tahtoivat kylään ennen lomia ja kiroan esihenkilöitä, jotka eivät ymmärrä käskeä niitä tulemaan vaikka juhannuksen jälkeen. Saatanan suomalaiset ja juhannukselta alkavat lomat.

 

Odotan juhannusta itsekin. Pääsen Prahaan tulkkaamaan, oli miten tahansa työkeikka, mutta kyllä se aina kotiolot voittaa. Tuntuu, että rappukäytävissäkin on kivempi maleksia kuin meillä kotona. Kukas se aikanaan lauloikaan, että minä olen ulkona, kun en tahdo olla tänään kotona? Siinäpä tärkeimmät.