Meillä asuva, vai pitäisikö ryhtyä kutsumaan herra Luonnonvoimaksi (en ainakaan eksäksi tai entiseksi puolisoksi), kyselee mitä otan mukaani. En kovin paljon. Jää hänelle koti, en minä sitä tahdo rikkoa. Pari tuolia, sohvapöydän, punaisen laatikostoni ja kukkia henkilökohtaisten tavaroitteni lisäksi.

Kuitenkin kun hän pelkää, etteivät rahat riitä vuokraan, hän ehdotti, että minä jäisin nykyiseen kotiimme ja hän muuttaisi. Puuskahdin spontaanisti, että minähän en tähän murjuun jää. Niin kaunis koti kun meillä muuttaessa olikin, ovat luonnonvoimat ravistelleet pilttuutamme sen verran voimakkaasti, ettei minulla ainakaan voimat riitä tuhojen korjaamiseen. Herra Luonnonvoima ei ymmärtänyt mitä tarkoitin.

Meillä vallitsee sunnuntain välirauha. Maanantain olen vielä töissä, sitten alkaa viikon vapaa. Alan pakata. Se tulee nostamaan tunteet pintaan. Tiedän.