Olen yrittänyt kirjoittaa tänä aamuna suomalaisesta aikuiskoulutuspolitiikasta, meillä asuvan miehen omituisista tavoista ja työperäisestä stressistä. Yleensä en suoraan vuodatukseen kirjoittele, tämän jälkeen en varmasti enää sitä kokeile. Kirjotan tätä merkintää nimittäin kolmatta kertaa eikä minua enää huvita kirjoittaa yhtään mitään.

S**tanan koneet. Yhdellä painalluksella saa tuhottua aika mukavasti materiaalia. Ehkä kirjoittelen sitten joskus toiste. Ehkä tänään tai vasta huomenna.

Toivoa vain sopii, että saan uudelleen unta. Nyt en ole hyvällä tuulella.

Edit. 07:20 Blogissani on joku omituinen trafiikkipiikki menossa. Ihmettelin, että miksi sivuilleni Pastanjauhajien sivuilta kirmaillaan. Mutta oi katso; Rosmariini ja Pippurimylly olivat kokeilleen perunaveneiden ohjetta. Nyt ei kannata ylpeillä, käy vielä lankeemuksen edellä. Harmi vaan, ettei tämä mikään varsinainen ruokablogi ole, pettyvät kävijät pahemman kerran kun yleensä tarjolla on vain yleismaailmallista rätinää ja henkilökohtaista angstia. Hyvä, että perunat maistuivat. Niitä voisikin taas pikapuoliin tehdä.