<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Meillä asuva mies yritti eilen sivistää minua. Hän näytti minulle yhden Hongkong-elokuvan, John Woon leffan, jonka nimikin jo kerkesi karata päästäni. Vai olisiko ollut joku Hard Boiled? Uskomattoman väkivaltainen pätkä, verta lensi kuin teurastamossa joulun alla. Kaikki miesnäyttelijät olivat aivan toistensa näköisiä, joten minulla kesti lähes elokuvan loppuun saakka tunnistaa hyvikset ja pahikset. Silloinkin käytin takkien värejä ja naaman ruhjeteippauksia apuna tunnistamisessa.

 

Ihmelaji nuo Kaukoidän elokuvasankarit, niin tekijät kuin näyttelijät. Jännitys-/ yllätysmomentteja ei oikeastaan päässyt syntymään, kun elokuva oli yhtä suurta mäiskintää. Hauskinta oli seurata tiettyjä epäloogisuuksia, kuten esim. poliisit jotka juuri käyttivät kaikki patinsa ruudit räjäyttääkseen oven auki, oven auettua nappaavatkin aseet jälleen käsiinsä ja jatkavat teurastusta.

 

Sovimme, että ei enää sitä lajia minulle, tai korkeintaan joku tyttöenergiapätkä, jossa kuulema viattomat tyttöparat liiskaavat viimeiseen mieheen pahan rosvokoplan, joka yrittää raiskata ja tappaa heidät. Uskomattoman viehättävä ajatus....

 

Muutenkin olimme kuumimman päivän ajan sisällä, vasta joskus yhdeksän maissa kävimme palstalla kastelemassa rehut, joista muutama osoitti kieltämättä mieltään aika railakkaasti. Ne eivät oikein pidä näin paljosta kuumuudesta. En minäkään, ellei lähistöllä ole vettä, jonne pääsisi lillumaan säännöllisin väliajoin. Mistä tuli mieleen, pitäisi keksiä juhannukseksi joku mukava piknikpaikka. Emme aio poistua kaupungista minnekään, ei kannata muutaman päivän takia nähdä vaivaa.