<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Tämä nuha minnekään lähde! Oli jo yksi terveempi päivä välissä, mutta eilinen oli taas syvältä, eikä tämä päivä ole alkanut yhtään paremmin. Tirskutan ja pärskin aivan vanhaan malliin. Taitaa olla parempi vain oppia elämään tämän kanssa, olla ikään kuin huomaamatta. Toivottavasti tauti ei enää ole tarttuvassa vaiheessa. Liekö flunssa aiheuttanut pienoisen krapulan, vai lisääkö krapula flunssan vaikutusta? Alkoholi ei tunnu virusta kuitenkaan tappavan, sekin on nyt testattu.

 

Eilinen pelikeikka oli mahtava! Ruokapuolesta aion polkata sitten, kun saan kuvia. Sanotaanko alkupaloiksi, että ruokaa riitti ja se oli erinomaista. Itse peli sujui harvinaisen hyvin. Etenimme pelimaailmassa useamman huoneen läpi, hyökkäyksissä ja hiiviskelyssä oli vihdoinkin taktikoinnin makua, tällä kertaa emme kertaakaan syöksyneet raamit kaulassa suoraan ongelmiin. Jopa joka kerta kuoleva teini-ikäinen venälaistaistelijammekin pysyi hengissä! Ruksi seinään.

 

Kehittelimme jopa jonkin valtakunnan suunnitelmaa, kuinka etenemme seuraavalla kerralla. Mukaan saamme pari zombie-pappia, joita voi ryhtyä työntämään edellä vaaranpaikkoihin. Oma hahmoni onnistui varkaan tehtävissään erinomaisesti, kerrankin noppatuuria riitti. Pääsin nostamaan jopa tasoani. Onneksi kukaan ei ota peliä vakavissaan, ohjelmaan kuuluu aina ruokailun lisäksi vapaata seurustelua ja hauskanpitoa. Ymmärrän täysin, että ihminen voi hurahtaa roolipelaamiseen, se on niin kovin kaukana todellisesta elämästä. Siellä saa tehdä sankaritekoja ja saa niitä ihmiselle tärkeitä onnistumisen kokemuksia.

 

Yöllä ajelin taksilla kotiin. Happi ei kulje, en jaksanut kävellä. Nälkä ei ole vieläkään, kumma juttu. Taidan olla joku elävä kuollut, seuraako pelimaailma minua oikeaan elämään?