Oliko se viisi? Sovitaan niin, mutten nyt jaksa kolmea enempää.

Marinadin Villi-blogista tuli tällainen. Kiitos. Hieno kunnianosoitus. Villi on komee ja minä olen suloinen, ei kun Marinadi on. Enkä minä ole kissa. Ei kun miten se nyt meni. Kuitenkin jaetaan tarkoituksellisesti eteen päin, blogilla pitäisi olla tarkoitus.

Ensimmäinen on Kysymys. Siellä ollaan vielä tilanteessa, jossa minä pohdin junan alle matkaamista noin vuosi sitten. Toivotan hänelle voimia! Blogilla on tarkoitus sanan varsinaisessa merkityksessä, siellä nostatetaan henkeä.

Toinen menee Apinakeittiöön. Ihan vaan sen takia, että siellä tehdään ruokaa, jollaista en ymmärrä laisinkaan, silti Mukkelismakkelis on terve (siis niin terve kuin urheileva nuori nainen voi olla), pirkeä ja hyvinvoiva. Ihme apina. Paljon terveellistä ruokaa epäterveelliselle lukijalle herkulliseen muotoon tehtynä. Tämä on oikeastaan kollektiiviinen kiitos kaikille ruokapolkkaajille. Niiden tarkoitus on pelastaa minut nälkäkuolemalta, ja mitä nyt samalla saan uusia kavereitakin. Jipii.

Kolmosen saa Joripieni, jonka lapsuudenmuistot ovat samassa sarjassa kuin minun lapsuuteni muistot jossain pienessä p-karjalalaisessa kylässä. Tarkoitus tulee siitä, että lähes joka kirjoituksen jälkeen muistan jotain omasta lapsuudestani. Outoa, pelottavaa ja jännittävää.

Yllättävän vaikeata, kun ei tahtoisi aina samoille laittaa.